Mulla on sangyssani mies sen olkaan tatuoitu on Jack Nicholson se makaa alasti ja nukkuu ja ma mietin kuka helvetti tuo on ei ainakaan se sadun prinssi se johon tulisesti rakastun joten nousen vahin aanin porraskaytavassa pukeudun
Otan kahvilasta poydan selka ulko-ovelle pain enka todellakaan tunne minkaan laista ylpeytta itsestain mutsi soittaa kertoakseen miten kiva ois jos joskus kavisin mut se veisais vain sen saman virren se on kuultu monta kertaa ennenkin se menee nain:
Milla hei sun taytyy muuttuu sun elamalta suunta puuttuu sa aina tartut tikkuun lyhimpaan se ei johda mihinkaan sa et oo mikaan tytto enaa sun taytyis tehda jotain jarkevaa ja lapselliset leikkis lopettaa
Kahvilan seinalla on taulu vanha valokuva mustavalkoinen rannalla tuulisella nainen pitaa hatustaan kiinni hymyillen on upottanut varpaat hiekkaan touhuja pienen pojan katselee poika loytanyt on simpukankuoren sita vakavana kuuntelee
Puhelimen aani mut vetaa arkeen takaisin Heli tahtoo tietaa mihin viime yona oikein katosin ja mina vastaan vaikka tiedan joutuvani pyorremyrskyn keskukseen silla tiedan tasan tarkkaan mitka sanat Heli valitsee sanoo nain:
Mulla on sangyssani mies sen olkaan tatuoitu on Jack Nicholson se makaa alasti ja nukkuu ja ma mietin kuka helvetti tuo on ei ainakaan se sadun prinssi se johon tulisesti rakastun joten nousen vahin aanin porraskaytavassa pukeudun
Otan kahvilasta poydan selka ulko-ovelle pain enka todellakaan tunne minkaan laista ylpeytta itsestain mutsi soittaa kertoakseen miten kiva ois jos joskus kavisin mut se veisais vain sen saman virren se on kuultu monta kertaa ennenkin se menee nain:
Milla hei sun taytyy muuttuu sun elamalta suunta puuttuu sa aina tartut tikkuun lyhimpaan se ei johda mihinkaan sa et oo mikaan tytto enaa sun taytyis tehda jotain jarkevaa ja lapselliset leikkis lopettaa
Kahvilan seinalla on taulu vanha valokuva mustavalkoinen rannalla tuulisella nainen pitaa hatustaan kiinni hymyillen on upottanut varpaat hiekkaan touhuja pienen pojan katselee poika loytanyt on simpukankuoren sita vakavana kuuntelee
Puhelimen aani mut vetaa arkeen takaisin Heli tahtoo tietaa mihin viime yona oikein katosin ja mina vastaan vaikka tiedan joutuvani pyorremyrskyn keskukseen silla tiedan tasan tarkkaan mitka sanat Heli valitsee sanoo nain:
Nama kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat Kavelytan koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin Jalkeen vedonlyonnin jossa jalleen hulluus punnittiin
Koulussa kavereiden kesken me tytot jaettiin Ne kiljui valitunneilla kun niita takaa ajettiin Ja kun faijan bandi soitti vein kaikki katsomaan Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti paasta soittamaan
Mun taytyy kavella nain Mun taytyy kavella nain Kun jotain heraa sisallain
Mina olin kahdentoista kun me maalle muutettiin Ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin Mutsille jai nelja lasta, uusi talo velkoineen Mutta jotenkin se selvis - elama alkoi uudelleen
Me silloin kavereiden kanssa tama puisto vallattiin Meidan mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla kaveltiin Ja me tiedettiin miten koko kylan katuvalot sai sammumaan Aloin kirjoitella lauluja, ne kasittelivat kuolemaa
Mun taytyy kavella nain Mun taytyy kavella nain Kun jotain heraa sisallain
Loysin elamani naisen ja me yhteen muutettiin Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eiko mentais naimisiin?" Nyt meil on omakotitalo, vaimo tyokseen opettaa Mina nukun paivat ja valvon yot - naa biisit pitaa kirjoittaa
Koiran kanssa joskus myohaan harjulle me kiivetaan Ja sielta kasin katsellaan nukkuvaa Nummelaa Ja ma kelaan etta kaikki taitaa olla kohdallaan Ma taidan kuulua tanne...
Mun taytyy kavella nain Mun taytyy kavella nain Kun jotain heraa sisallain
"Haen vain tupakkaa" Ilkka ilmoittaa Sulkee oven perassaan Hengittaa Laskee kymmeneen Sitten lahtee menemaan Pysahtyy Katkee sormuksen tietaa astuvansa Harhaan Harhaan
"Nirvana Stay away" Riikka tuolissaan Vetaa hihaa ylospain Seinaltaan Cobain tuijottaa Ja vain han voi ymmartaa Ei kukaan muu Huone haviaa Kaikki mita jaa on Harhaa Harhaa
Han liukuu pois Hiljaa pois Kauniimpaan Maailmaan Kuin unelmaa kaikki on Ja helpompaa Mutta harhaa vaan Harhaa vaan
Katselen kattoon, aania kuuntelen taas rouva ruusunen selloaan soittaa tunnen tan biisin oon kuullut ennenkin siihen on sanatkin joita ma en muista
Han ylakertaan muutti asumaan jalkeen sen Jokimaan joka joutui linnaan katselen kattoon, soittoaan kuuntelen ja kuvittelen sen mita silla on paallaan
Se on hieno nainen, rouva Ruusunen rauhaa saa ma en, hanta vain mietin kerran me mentiin hissilla kahdestaan silla on muovikasseissaan voita ja piimaa ja ma niin tahdoin tunteeni tunnustaa mut suustain tuli vaan, et "onks sulla kelloo?"
Ja kusipainen on pieni aija sen herra Ruusunen, se pikku Hitler sellainen nainen ansaitsis parempaa antaisin mita vaan, sellainen nainen
Mut viela taa muuttuu, ensiksi tietenkin tyonnan sen Hitlerin jatekuiluun ja rouva R:n, sen ma vien etelaan johonkin lampimaan, en saasta missaan mut ne sen kersat - ne saa jaada pakkaseen ne seiniin piirtelee ja kusee hissiin
lapinrundi tammikuussa kustaan suoraan bussin kardaaniin ei oo varmaan helppoo olla nainen kun tyhmyys tiivistyy mutta hyvin se tan ottaa se sanoo meita kultapojikseen mutta miten musta tuntuu etta minulle sen sanoo tosissaan
~taa onko kaikki kuvitelmaa vaan taas luulenko liikaa en ajatuksiltani rauhaa saa kun kaiken aikaa mietin mielessain tunteeko hankin myos nain?~
muut humalaansa nukkuu taas bussia saan ajaa lapi yon han pitaa mulle seuraa ja kertoo asioita itsestaan kuinka aiti laittoi valit poikki kun tytar alkoi laulamaan ja mina ajan vaikka haluaisin vaihtaa nuo sanat suudelmaan
~taa onko kaikki kuvitelmaa vaan taas luulenko liikaa luulenko liikaa en ajatuksiltani rauhaa saa kun kaiken aikaa mietin mielessain tunteeko hankin myos nain?~
tammikuussa lapin yossa tankki alkaa olla tyhjillaan
Puistossa ilta viilenee. Pete lampimikseen hyppelee. Kelloaan katsoo kiroillen, sytyttaa rookin viimeisen. Luokan priimus oli koulussa, nyt kuudentoista, koniin koukussa, eika mutsi jaksa valittaa, faijaansa ei oo nahnytkaan.
Pete pitaa huolen itsestaan, eilen sai viestin frendiltaan: "Nyt olis helpot massit tiedossa, jos tuut mukaan, nahdaan puistossa." Pete pystyyn nostaa kaulukset ja kiskoo sauhut viimeiset. Viela kerran miettii mielessaan, ei oo mitaan menetettavaa...
(Chorus:) Maailma matkaa radallaan, paiva nousee uudestaan. Ei mikaan muutu milloinkaan, kaikki sailyy ennallaan. Samat tuulet puhaltaa, samat sateet lankeaa ja kaikki kaunis katoaa, kaikki kuolee aikanaan.
Kaunis nuori nainen Laura on. Kaytyaan kauppaopiston, paatti oman firman perustaa, haki ison lainan pankista. Mutta Laura joutuu vaikeuksiin, ajettiin firma konkurssiin. Nyt selvia ei laskuistaan, lainasta puhumattakaan.
Sen vanhemmilla rahaa riittais, mut ne ei haluu auttaa tytartaan. Ne sanoo: "Tervetuloa maailmaan, taalla parjata saa omillaan." Laura valvoo yonsa rukoillen, "Luoja auta, selvia en."
(Chorus...)
Laura saapuu pratkallaan, sen puiston laitaan pysayttaa. Pete nousee taakse istumaan, kumpikaan ei sano sanaakaan ja he ajavat pihaan huvilan, Laura avaimensa ojentaa ja Petea viela muistuttaa, missa mutsi pitaa korujaan.
He luulivat jo selvinneensa, kun Laura nakee peileistansa, kuinka valot siniset valahtaa, vaatien pysahtymaan. Laura kaantaa kahvaa huutaen: "Pida kiinni, Petri Ruusunen!" Aamulla loopit hehkuttaa ja hetken he ovat legendaa...
Upposin uudelleen Taas samaan kaipuuseen Ne sisarukset palas mieleen Nyt mietin vaan Mita heille kuuluu Onko kaikki kohdallaan
Toinen uskoi Jumalaan Toinen halpaan humalaan Molemmat sekaisin paastaan - niin sanottiin Kerran rakastin kumpaakin
Toisen kanssa lensin taivaisiin Leijuin kauneimpiin uniin Toinen taas mukanaan veti mut helvettiin Silti kadu en kumpaakaan
Siskoista vanhemman sain Yhdeksi yoksi vain Se sanoi: taman jalkeen sun taytyy mut unohtaa Rakastaa voin ainoastaan Jumalaa Se puhui taivaasta Ja ikuisesta kuolemasta Kai tahtoi yrittaa sieluni pelastaa Kun mina janosin vain suudelmaa
Sen tyton kanssa lensin taivaisiin Leijuin kauneimpiin uniin Toinen taas mukanaan veti mut helvettiin Silti kadu en kumpaakaan
Eika se nuorempikaan Ollut paha luonnostaan Mut jarki ei aina vaan toimi Ei silloinkaan Kun murtauduttiin siihen huoltoasemaan Tietysti kiinni jaatiin Ja saaliiksemme saatiin Joulupalloja ja pilkkihaalareita Sina yona sellissa tein parannuksen
Toisen kanssa lensin taivaisiin Leijuin kauneimpiin uniin Toinen taas mukanaan veti mut helvettiin Silti kadu en kumpaakaan
Toisen kanssa lensin taivaisiin Leijuin kauneimpiin uniin Toinen taas mukanaan veti mut helvettiin Tanaan kaipasin kumpaakin
Lahden Nooran kanssa ajelemaan Han tahtoo ajaa uutta autoaan Sen varovasti henkiin herattaa Ulos kaupungista kiihdyttaa Sukellamme syksyn pimeyteen Laitan levyn cd-soittimeen Saadan ilmastoinnin kohdalleen Miksi uudet autot tuoksuu talta?
Valoissa kiiluu silmat elaimen Juoksevan metsaan naen janiksen Ei tahan aikaan liiku mikaan muu Ajamme kilpaa kanssa taysikuun Akkia Noora minuun vilkaisee Hehkussa mittariston hymyilee Kateeni tarttuu, sita puristaa Miksi uudet autot tuoksuu talta?
Emme puhu moneen kilometriin Kumpikin vaipunut on ajatuksiin Taydellinen levy oiseen ajeluun On Neil Youngin Harvest Moon Ambulanssi meidat ohittaa Mihinkahan mahtaa kiiruhtaa? Luen mielessani rukouksen: Voi Noora, Noora Olethan varovainen Voi Noora, Noora Olethan varovainen
Kotibileissa tavattiin Sa kysyit kelloo Ma tumppasin rookin sun ranteeseen Iskit nyrkin mun ohimoon Me ollaan frendeja oltu siita illasta lahtien
Sut toihin jarkkasin pesulaan Sielta yhdessa meidat pian pihalle heitettiin Sun mukaas se oli tilaisuus Voitiin siirtya vihdoin kuvioihin suurempiin
Enka vahaan aikaan ollut pystynyt nukkumaan Laakkeeksi vaivaan maarasit liikkuvaa maisemaa
Sa sanoit:
"Nyt lahdetaan, ei jaada itkemaan Ei taa miettimalla muutu miksikaan Sa joko tuut mun mukaan tai jaat ruostumaan Kato, elaman sen voi kadottaa Jos sita liian pitkaan odottaa Kuolen jos en paase liikkumaan"
Merisairas olin matkalla Tukholmaan Siella Lader-Sven -nimiseen hahmoon tormattiin Se piti kortsuja buutseissaan Sen kanssa paatettiin lahtea liftaamaan Hollantiin
Eika paasty kuin Kopikseen Kun taa buutsipelle jo korvaasi pehmeita kuiskuttaa Lahetit sen sulle tupakkaa hakemaan Ja heti kun se haipyi me nauraen lahdettiin juoksemaan
Sit tutustuttiin tyyppiin joka oli matkalla Baltiaan Hypattiin kyytiin, vietiin poranteria Liettuaan
Sa sanoit:
"Nyt lahdetaan, ei jaada itkemaan Ei taa miettimalla muutu miksikaan Sa joko tuut mun mukaan tai jaat ruostumaan Kato, elaman sen voi kadottaa Jos sita liian pitkaan odottaa Kuolen jos en paase liikkumaan"
Pieni motelli keskella ei mitaan Valtatielta kuuluu aanet liikenteen Katseeni osuu sun ranteeseen Ja siihen jalkeen Merkkiin punaiseen
Silloin jotakin tapahtuu Silmanrapayksessa kaikki entinen muuttuu Ja niin olemme sylikkain Rintsikoitas riisun ja sa tyonnat kielta mun suuhun
Myohemmin kattoon vieretysten katsellaan Silmani suljen ja vihdoinkin unta saan
Nyt lahdetaan, ei jaada itkemaan Ei taa miettimalla muutu miksikaan Sa joko tuut mun mukaan tai jaat ruostumaan Kato, elaman sen voi kadottaa Jos sita liian pitkaan odottaa Kuolen jos en paase liikkumaan
Tuulikaapin lattialla lojuu lenkkareita Ja leikkiauto muovinen Isovanhemmilleen poika lahetettiin yoksi On talo hiljainen Olohuoneen nahkakalustolla nainen istuu Juhlavaatteissaan Ottaa korkokengat pois ja sormenpaallaan pyyhkii Kyyneleen poskeltaan
Makuuhuoneen pimennossa mies kiroillen kiskoo Kravattia kaulastaan Juhlissa hymyiltiin kylla Ja kun kotiin paastiin Alettiin huutamaan
Ja nyt sanat sinkoilevat kuin kivet ikkunaan Ulkopuolella muu maailma on kaynyt nukkumaan
Tana yona lumi muuttaa mustan valkoiseksi Maiseman puhdistaa Tana yona pilviverho vaistyy hetkiseksi Ja taivaan kirkastaa Aina vaan Uudestaan He kyyneleet kuivaavat toisiltaan Heidat on tarkoitettu toisillensa Heidat on tarkoitettu toisillensa
Nainen murtumassa on Han ei kesta enaa Tilia tehty koko yo Nousee sohvalta ja miestaan avokammenella Kaikin voimin lyo Mies ei puolustaudu lainkaan Ottaa iskun vastaan Hieman horjahtaa Han tietaa ansainneensa lyonnin tuhatkertaisesti
Hiljalleen huone tayttyy valosta ja aamu koittaa He selvisivat huomiseen Nainen tarttuu miehen ojentamaan kateen niin kuin Pelastusrenkaaseen
Taistelun tauottua sotatantereella jalkeenpain Kaksi haavoitettua soturia makaa sylikkain
Tana yona lumi muuttaa mustan valkoiseksi Maiseman puhdistaa Tana yona pilviverho vaistyy hetkiseksi Ja taivaan kirkastaa Aina vaan Uudestaan He kyyneleet kuivaavat toisiltaan Heidat on tarkoitettu toisillensa Heidat on tarkoitettu toisillensa
Mita kuuluu kulta pikkuinen? Hetkista kanssas haaveilen Taalla on kylma ja mina olen nalkainen Kerro miten aiti voinut on Han onko viela ollut onneton Alkaa murehtiko turhaan, voit olla huoleton
Viime yona uutta vuotta juhlittiin Nelikymmenluvulle jo siirryttiin Vahan matkan paassa juuri laukauksia ammuttiin
Olen nahnyt monenlaista Paljon pahaa, kuolemaa Mutta kasvosi kun muistaa Se auttaa jaksamaan Antaa sataa sulaa laavaa Antaa tulla mita vaan Tassa maassa miehet tehdaan Miehet tehdaan kestamaan
Ja arvaa mita, pikkuinen Eras kavereista on kaupunkilainen Ja se sanoo, etta voitais vaikka muuttaa luokse sen Varmasti tyota loytaisin Sinut veisin aina ulos iltaisin Joen rannalla sun kanssas kasikkain ma kulkisin
Olen nahnyt monenlaista Paljon pahaa, kuolemaa Mutta kasvosi kun muistaa Se auttaa jaksamaan Antaa sataa sulaa laavaa Antaa tulla mita vaan Tassa maassa miehet tehdaan Miehet tehdaan kestamaan
Pysahdyn luokse kaatuneen Poika viela, punatahti hatussaan Otan sormistansa kirjeen Poika kotiin kirjoittaa:
"Olen nahnyt monenlaista Paljon pahaa, kuolemaa Mutta kasvosi kun muistaa Se auttaa jaksamaan Antaa sataa sulaa laavaa Antaa tulla mita vaan Tassa maassa miehet tehdaan Miehet tehdaan kestamaan
